Ei näköjään ole päivääkään ilman mutta-sanaa.
Tänään oli siis kontrolliröntgen, leikattu jalka paranee erinomaisesti, nivelrikkoa ei ollut, nestettä hädin tuskin lainkaan ja luutuminen on hyvässä vauhdissa :).
MUTTA.
Nyt löytyi vikaa oikeasta polvesta. Oon jo viikon verran sanonut että näyttää siltä kuin Hilla käyttäisi leikattua vasenta jalkaansa jopa paremmin kuin oikeaa, ja eilen jouduin antamaan kipulääkettä kun makuulta noustessa Hilla parkaisi ja selkeästi ontui oikeaa jalkaansa muutaman askeleen verran. Ortopedi sitten kopeloi ja taitteli jalkaa - kunnolla taittaessa mäkin sitten näin selkeästi miten "joku" plumpsahti polvessa.
Kyse ei luojan kiitos ollut sentään ristisidevauriosta, eikä myöskään patella luksaatiosta vaan peroneuslihaksen (lihas siinä polven alla) jänteen luksaatiosta, eli jänne ei pysy jalkaa koukistaessa paikoillaan urassaan. Tosin ei tämäkään mikään helppo juttu ole, jos joudutaan menemään leikkaukseen niin paranemisaika on vähintään 6 viikkoa - heh, melko vähän meille mutta noin keskiarvoisesti aika paljon.
Kyseessä on harvinainen tila - ei tiedetä edes onko se perinnöllistä vai traumaperäistä, tai johtuuko se meillä liiasta rasituksesta. Se vain on. Ortopedi sanoi että on nähnyt näitä lähinnä metsästyskoirilla kuten beagle, mutta ei oikeastaan muilla roduilla... Joten totta kai Hilla kärsii nyt siitäkin. Kaikki harvinaiset jalkasairaudet tänne vaan! =)
No, nyt vain seurataan Hillan tilaa, kontrolli kahden kuukauden kuluttua eli ennen kuin se saisi juosta ekaa kertaa vapaana. Jos se kipuilee tai oireilee jalkaansa ihan hirveästi niin ei kai auta muu kuin leikata (tai sitten se lopullinen vaihtoehto, joka olisi ollut ehdottomasti edessä jos ristari olisi ollut rikki, nyt en todellakaan vielä tiedä mistään mitään kun en tunne koko sairautta yhtään). Kipulääkettä nassuun tarvittaessa ja kuntoutusta jatketaan samalla tavalla kuin nykyisinkin, toki tietenkin lepoa jos se kipuilee. Ortopedi sanoi että osa koirista joudutaan leikkaamaan, osa taas pärjää tämän kanssa ihan mainiosti, ihan koirasta ja tilanteesta riippuen. Hillalla toki on siinä mielessä erilainen tilanne, että nyt sillä on molemmat takajalat paskana ja rasitusta tulee oikealle enemmän - mitä paremmin leikattu jalka paranee niin sitä vähemmän oikea rasittuu.
Toivottavasti kuitenkin tilanne pysyisi kivuttomana pelkän fysioterapian avulla. Vaikka tämä ei olekaan niin vakava tilanne kuin pelkäsin, niin kyllä kaksi operoitua polvea olisi aika hemmetin raskas taakka Hillalle... Katsotaan nyt rauhassa mihin tilanne etenee.
Joo-o, tää menee kyllä jo ihan käsittämättömäksi. Ei tässä voi muuta kuin halata Hillaa ja toivoa että kaikki olisi mennyt toisin.
"Leikattu polvi paranemassa hyvin. Jatketaan entisen hoito-ohjeen mukaan.
Oikeassa polvessa peroneuslihaksen jänne luksoi polvea koukistaessa. Seurataan, ei toimenpiteitä tällä hetkellä. Kontrolli 2kk päästä."
Tilanteesta huolimatta haluan toivottaa teille lukijoille hyvää ystävänpäivää, ja tuhannesti kiitoksia taas ihanista kommenteistanne!
8 kommenttia:
Siis eihän tää enää voi olla mahdollista! Luin tätä päivitystä ihan O___O naaman kanssa heti otsikosta lähtien, päivitin tilanteen tietysti Miehekkeelle, joka olkkarista huudahtikin että, "no just, tosi kiva!" Aivan käsittämätöntä :O
No, joo, toisaalta loogista, onhan se oikea polvi varmasti ollut kovassa rasituksessa näiden kuukausien aikana, mutta ei hyvää päivää... voi Hilla sua! Ja sua kanssa, Maisa!
Um, okei, tästä kommentista ei ole kyllä mitään hyötyä. Paitsi ehkä siitä, että yksi päivä teitä taas ajatellessani, pomppasi päähän sellainen ajatus, että vaikka ateisti olenkin niin ehkä teiät kaks vaan tarkotettiin yhteen - ei sen takia, että kumpikaan ansaitsisi noin paljon surua ja harmia niskoilleen, vaan koska jos toi olisi sattunut Hillalle jonkun muun kanssa, Hilla ei ehkä olisi saanut noin paljon rakkautta, ymmärrystä ja hoivaa osakseen. Taisin ajatella tätä siinä vaiheessa, kun lueskelin sun rahamenekistä. Tiedän ihan liian monta koiranomistajaa, jotka olisi ihan vaan rahan takia luovuttaneet. Joten kävi tässä niin tai näin, niin Hilla ei kyllä parempaa Ihmisorjaa olisi voinut löytää!
Kovasti tsemiä ja paranemisviboja meidän koko sakilta Hillalle!
Tuhannesti kiitoksia Iinusti! <3 Toivottavasti teidän eläinlääkärireissu sujuu paremmin! :)
Hyvää ystävänpäivää teille kaikesta huolimatta!
No ei voi olla enää totta! Toistan yhen aikasemman kommentin, nyt on liikaa taakkaa yhelle pienelle whippetin alulle! :O Ehkä se sanonta, että "vain vahvimpia koetellaan", pitää paikkansa... toipumista, onnea ja hyvää ystävänpäivää roppakaupalla!
Mari T: kiitos paljon!
Pia: Niinpä... Jollakin on niin hiton kiero huumorintaju, en mä eikä Hilla jaksaisi tällaista enää yhtään juuri kun alkoi olla valoa näkyvissä >:(
Kiitos!
Voi ei! :( Melko sanattomaksi vetää, kauanko tätä vielä jatkuu.. Voi Hilla ja Maisa, tsemppiä hurjasti. Ootte ollut mielessä, niin odotettu pentu kun Hilla oli ja sitten kaikki maholliset ongelmat (pitäskö koputtaa nyt puuta..) ennen ensimmäisiä synttäreitä.
Hyvää ystävänpäivää, olihan tuossa merkinnän alussa onneksi hyviä kuulumisia ♥
Josefiina: Kiitos paljon :)
Joo, onneksi leikattu jalka on edes kunnossa! Vitsit, olisin ollut niiiiin onnellinen jos oltaisikin lähdetty vain niiden uutisten kera...
No voihan rähmä! Minäkin olisin toivonut teille pelkkää hyvää. Toivotaan, että nämä huonot uutiset laimenevat kontrollissa. Se on kyllä mahtavaa, että operoitu koipi paranee noin hienosti! Tsemppiä kotijoukoille, oikein kovasti.
-Piu ja Tiuku
Lähetä kommentti